Syön kuituja, liikun paljon ja juon paljon vettä mutta en vain keksi, miksi mahani on juminut totaalisesti. En ole käyttänyt laksojakaan niin paljoa, että ne vaikuttaisivat poissaolollaan.
Aiheesta kukkaruukkuun. Mulle on tullut paljon itsevarmuutta nyt jo yli 5kg:n pudotuksesta. Liian paljon itsevarmuutta. Nykyään mun kroppa miellyttää mun silmää enemmän kuin laihdutuksen aloittaessani joten on ollut liian helppoa lipsua. Se vituttaa mua tosi paljon ja anteeksi nyt ruma kielenkäyttöni. Koen olevani yhtä hyvä kuin muutkin, ja koen ansainneeni hyväksyntäni mahtumalla xs -muottiin.
Silti mussa on sisällä tahto vieläkin paremmasta. Tahdon olla parempi kuin ne muut. Tahdon, että mun luut näkyy kaikkein eniten, tahdon, että näytän paremmalta bikineissä kuin kukaan ystävistäni. On vaikeampaa laihduttaa pienemmäksi kuin muut, kuin pelkkä hyväksynnän hakeminen, samankokoiseksi laihduttaminen.
Tässä taistelussa todellakin otetaan naisesta mittaa: voittaako tahdonvoima mielihalut?
Ennen kaikkea tarvitsen rautaisemman itsekurin ja jonkun, minkä vuoksi laihduttaa. Jotain erittäin pätevää ja jotain, joka tsemppaa mua aina eteenpäin. Nyt olen jäänyt tyhjän päälle, ilman motivaatiota. En edes koe tarvetta lähteä lenkille.
Pakastimessa lojuva vadelmasorbettijätski houkuttelee mua puoleensa enemmän kuin hikilenkki. Haluaisin valita toisin mutta tiedän, ettei mulla ole vaihtoehtoja ja lähden siis lenkille. Vaikken tiedä miksi ja mitä varten. Jäätelö pakasteessa olis vain mua varten, vain mun mielihyväkseni. Tiedän kuitenkin että en tarvitse mielihyvää. Tiedän paljon asioita, joita en tarvitse mutta haluaisin kuitenkin. Ongelma on se, että en tiedä mitä oikeasti tarvitsen. Tiedän mitä haluan: olla laihin kaikista.
Tuntuu, ettei tällä tekstillä ole päätä eikä häntää mutta kirjoittaminen tänne blogiin parantaa mun motivaatiota joka kerta kuten tälläkin kertaa. Nyt kun sain angstini mustana valkoiselle, mun motivaatio on huipussaan. Voin rytätä alkutekstien ahdistuksen roskakoriin ja lähteä lenkille entistä energisempänä ja motivoituneempana!
9 kommenttia:
Musta on hei tosi hienoa, että olet saanut itsevarmuutta tosta pudotuksesta, eikös se ole vain hyvä asia?
Älä ole niin ankara itsellesi! Halaus♥
Kieltämättä se on todella hieno asia, että itsevarmuutta on tullut mutta aikaisemmin huono itsetunto oli pääsyy siihen, miksi laihduin.
Nyt tuntuu kuin laihdutukselta olisi pudonnut pohja joten täytyy äkkiä kehittää jokin keino, miten voisin jatkaa laihdutusta yhtä tehokkaasti kuin ennen :D
En ole vielä valmis lopettamaan.
Haleja sinnekin! <3
Joillekin ruoansulatusta auttaa rautatabletit. Jotkut merkit kyllä lisäävät ummetusta - kokeile Elivon vatsaystävällisiä, mua auttoi.
Myös pari magnesiumtabua päivässä voi auttaa.
Ruuista puuro ja pellavasiemenrouhe tekee hyvää. Pikku "annoksia" pitkin päivää ettei ruuansulatus pysähdy. Sit vaan juo vettä ja vettä ja vettä koko ajan!
Voi vitsi kiitos vinkistä! Mun pitää muutenkin asioida apteekissa tällä viikolla joten lisään noi rauta- ja magnesiumtabletit ostoslistaan.
Kiitti ♥
Oon huomannu samaa, että blogiin kirjottaminen ja angstaaminen nostaa motivaatiota! :D ei oo kyl aina kiva kun lukijat joutuu tyytyy pelkkään agstiin, mutta siitä on hyötyä itselle!
Tohon ruoansulatukseen sanoisin että koita aamuin ja illoin tee+1tl hunajaa.. Mulla se ainakin toimi kun oli ongelmia :))
Tsemppiä ja kiitti onnitteluista ;)
♥:zom
heitä se jäätelö ja kaikki herkut roskikseen, ja jos joku kysyy niin sano että ne putos lattialle aukinaisina kun olit ottamassa ;D
tsemppiä jatkoon < 3
Zom: Niinpä, mutta omalle kohdalle ajateltuna ei mua kyllä haittaa jos joku omassa blogissaan kirjoittaa angstipostauksia.
Se on myös tosi piristävää jos saa angstiseen tekstiin ihanilta ja huomaavilta lukijoilta tsemppaavia kommentteja! <3
Minäkin juon vihreää teetä päivittän pari kuppia mutta silti on pakki ihan jumissa. :( Maha tulee heti kipeeksi jos syö jotain tuhdimpaa, koska ruoansulatus ei pelaa. Pitäs vissiin vähän muuttaa ruokailutottumuksia säännöllisempään ja vieläkin kuidukkaampaan suuntaan :D
Tsemppii sullekki <3
Amanda: Se on aika itsekkäästi tehty mutta minkäs sitä itselleen voi :D
Heitin just pussillisen leipiä roskiin, koska olisin halunnut syödä yhden :D Tekosyyksi äidille sanoin niiden olleen homeessa. Meni läpi.
Kiitos tsempistä <3
Mä oon 154cm kans... ja 44 kg :D
Ja musta oon iha siiika läski. Mulla tosin paljoa lihaksia ei varmaan sit ole ;<
ihmettelet miksei oo tarvetta käydä vessassa kun 2 kertaa viikossa? no minäpä kerron miksei. eihän sieltä paljoa voi tulla ulos kun paljoa et sinne laita.
Lähetä kommentti