Ensin olin mun serkun synttäreillä. Mentiin sinne vain käväseen, en jäänyt juhlimaan tai mitään. Tiedättekö mitä tein? Söin synttärikakkua! Yhh... Ja yhden dominokeksin. Mulla tuli maha ihan täyteen siitä kakusta pelkästään sen takia, että söin sitä niin paljon. Mulla vaan oli ihan kamala nälkä ja läskihirviö kuiskaili korvaani koko ajan: "ei mikään yhteen kakkupalaseen kaadu." Ja minä uskoin.
Kakun jälkeen istuimme sukuloimassa serkkujeni olohuoneessa, minä, äiti, tätini ja hänen miehensä. He keskustelivat kesäsuunnitelmista, kunnes puheeksi tuli ruoka. Silloin äiti pahoitti mieleni tosi pahasti, sai minut itkemään ja häpeämään itseäni.. He eivät tajua.
Äiti siis pellemäisesti nauroi, että "Katru syö muka niin terveellisesti nykyään, haha, kesällä se varmaan pipertää porkkanaa grillissä!"
Mut valtaa syvä vihantunne kun kirjoitan tätä.. Äiti ei osaa olla hauska muuten kuin toisten kustannuksella. Hän pilaili minusta tosi pahasti.. Kamalinta oli, että muut lähtivät juttuun mukaan. Eikä mulla ollut mitään sanottavaa, katsoin televisiota kyynelten läpi kun muut nauroivat selvästi minulle ja läskimakkaroilleni. Juoksin vessaan ja itkin siellä ainakin 10min kunnes kokosin itseni, puin takin ja kengät ja huusin äidille, että lähdetään.
Siitä se show vasta alkoi, kun kummitätini tuli lohduttamaan minua, että hyvähän se on kun syöt terveellisesti.. Tunsin kuinka suojamuurini alkoi rakoilla, ja juoksin ovesta ulos turvaan. Tietenkin tätini seurasi minua ja minä itkin valtoimenaan. Helvetti olen heikko toisinaan.
Siinä tätini sitten yritti lohduttaa minua, se perus lohdutusvirsi: "Sä oot niin fiksu tyttöki, kyllä sä osaat syödä. Ja oot utelias varmana kokeileen kaikkee uutta, mutta tiiät missä raja menee. Ei meistä kukaan mitään pahaa tarkoitanu."
Kuuntelin vaan, kuinka täti puhu asioista, joista ei tiennyt mitään. Ja kokosin itseäni. Eivät he voi tietää, kuinka syvällä syömisvammailuni ovat jo. Enkä todellakaan aio kertoa heille.
Se kuitenkin mursi itsetuntoni hetkellisesti, kun he suoraan pilkkasivat minua olohuoneessa minun kuullen. Ja samaan aikaan minua oksetti todella paljon se aikaisemmin syömäni pala kakkua.. En minä vastakaan syönyt terveellisesti, mitä te oikein selitätte?
Päivä senkun paranee. Se sama kiva poika, joka halusi nähdä minua perjantaina, pyysi minut kaupungille ajeleen hänen kanssaan kahdestaan. Suurinpiirtein pomppasin kattoon riemusta kun sain ihanan viestin jossa luki näin: "Aattelin illal mennä kattoo onko ketään ringil.. Tulisiks mun kaa ;)". Vastasin salamana, että tietysti!
Mulle tuli kamala vaatekriisi, tahdoin näyttää mahdollisimman hyvältä.. Kivat vaatteet sain päälleni, mutta helvetti ku mun pitää aina näyttää läskiltä jokaisessa vaatekappaleessa... Taidan olla ainoa, kuka onnistuu näyttämään jättiläiseltä xs/s vaatteissa.
Ilta vain paranee tästä lähin... Me ajeltiin kaupungissa kolmeen asti, kunnes tulin kotiin TOSI nälkäisenä.. Minä en siinä vaiheessa enää ajatellut, olin nukahtanut ja läskihirviö otti ohjat. Söin "kevyeksi" yöpalaksi sipsiä ja ison kupillisen muroja. Ja kaks lasillista vettä. Viimestään nyt todistin läskihirviöni väitteet vääriksi: kyllä kaikki kaatui yhteen kakkupalaan ja muuhun paskaan, mitä mulle tyrkytät.
Kaikki huipentui siihen, että kukkapuntarini näytti lukua 48.2kg. Se on 700g enemmän kuin eilen. Palasin takaisin alkuruutuun. Inhoan viikonloppuja, tarvin mun rutiinit!
Olon keventämiset jatkuu maanantaina... Tänään mun on pakko syödä äitienpäivän kunniaksi, sukulaiset tulevat syynäämään jokaisen pavun lautaseltani.
Tuli tavallista pidempi teksi mutta toivottavasti ei haittaa, hyvää äitienpäivää kaikille äideille! :)
6 kommenttia:
Äidiltäsi todella ajattelematon heitto :/ Ja uskon että loukkaannuit siitä.
Asusi oli upea, ja näytät muutenkin upealta <3
Tsemppiä! <3
Niin olikin, hän ei vaan voi tajuta kuinka syvältä se riipaisi.. :( Läksytin mutsia sen jälkeen autossa kyllä kunnolla ja onneks se tajus pyytää ees anteeksi.
Kiitos tosi paljon :) <3 Tsemppii sullekki :)
mun äitin heitto, kun esittelin uutta mekkonani "noi sun luut näyttää joltain koristeilta eikä luilta" Tuli sellanen rumafiilis, mutta myös sellanen että jes oon onnistunu.
Viikonloput on just paskoja sen takia ettei oo rutiinia! Ei oo paljoo tekemistä ja sitten syö tylsyyteen! Mulla ois ollut tänää tennis, mutta äiti sano etten mä kerkee menee sinne koska me grillataa O.O Ekaks se tyrkkäs mulle tähteet ja sit vielä sanoo etten mee harkkoihin!
Arkena on vaan niin helpompi unohtaa ruoka! Vaikka nyt yritänki syödä terveellisesti ja liikkua paljon ja päästä eroon tästä kierteestä niin silti ahdistus syömisestä seuraa :// Heitin aamulla jopa lusikan seinää hetken mielijohteesta, kun istuin keittiössä...
Voimia sulle, kyllä se paino lähtee putoon!
♥:zom
Luuthan nimenomaan ovat koristeita, se on onnistumista jos ne saa näkyyn kauniisti tietyssä määrin. :) Tietenki äänensävy vaikuttaa paljon siihen, miltä sellainen kommentti tuntuu :p
Mulla pyörii tällä hetkellä mielessä oksentaminen.. Äiti oli tehny kans ruokaa ja kaikenmaailman mummot ja papat kotkottavat alakerrassa. Kävin syömässä niinkuin minulta odotettiin. Söin vaikkei ollut edes nälkä ja siitä tuli huono mieli ja olo.
Mutta pakko mikä pakko, huomenna onneksi on maanantai ja pääsee aloittaan taas puhtaalta pöydältä. Tämän viikonlopun jälkeen en taatusti nollaa tilannetta enää typerien tekosyiden varjolla tulevina viikonloppuina. :D
Oikeasti ihan kamalaa! Miten sun äiti voi sanoa noin? Mullakin isä kerran sanoi jotain siihen suuntaa ja loukkaannuin siitä. Kai ne yrittää vaan olla hauskoja tai jtn, mutta silti se loukkaa :( Mulla kans meni vähän huonosti kun riitaannuin äidin kanssa kun en suostunut syömään kakkua ja valitin kun meillä ei ole koskaan mitään terveellistä :D
Mutta hei voimia sulle! <3 Kyllä me tästä selvitään! :)
Niinpä, mietin kyllä silloin samaa, että miten he kehtasivat olla niin julmia. Eivät he ehkä kuitenkaan tarkoituksella, totuushan on, että he ovat yksinkertaisesti niin tyhmiä etteivät tajunneet. :s
Mullaki on nykyään äidin kans aika paljon riitoja syömisen suhteen. Tai ei varsinaisia riitoja, emäntä vain koko ajan valittaa kuinka mun pitäis syödä enemmän. Mutta ainahan sitä ollaan joka asiasta porukoitten kans eri mieltä asioista :D
Varmasti selvitään, kaikki kääntyy viel parhaiten päin :) Tsemppii ja voimia sullekki! :) <3
Lähetä kommentti