lauantai 30. huhtikuuta 2011

Vappukapina

Vappuhan on niiden äklöjen munkkien, simojen, alkoholin ja tippaleipien aikaa. Onneksi en ole vielä ainuttakaan vappuherkkua nähnyt, sillä en aio niihin koskea. Niiden katsominen tuottaisi vain ylimääräistä tuskaa.
Tänään aamulla puntari sen kertoi, ettei mulla ole asiaa yhdellekään herkkuastialle. Paino oli pudonnut 600g, enkä todellakaan halua, että se nousee. Tällä hetkellä paino on siis 48.4kg, mikä oli iloinen yllätys vaa'alle astuessani. Eilinen laksoilla kikkailu ja paastoaminen siis tepsi. En aio lihoa tuosta ylöspäin.


Tänään kuitenkin tiedossa on isot ja kosteat vappukarkelot. Aion juoda... Tarkoituksenani olisi ostaa vain 6 siideriä. Harmittaa tosi paljon kylläkin alkoholin sisältämät kalorit, nehän kertyy vain ylimääräisiksi vyömakkaroiksi. Toisaalta krapula-aamuina paino on alhainen, koska alkoholi poistaa nestettä elimistöstä. Ristiriitainen tilanne. En kuitenkaan näe kännäämistä yhtä pahana asiana kuin mänkkäämistä. Mitä mieltä te olette? Roskaruoka ei yleensä onneksi kuulu mun bileiltoihin.
Nyt mulla on jo kiire laittautumaan, palaillaan asiaan! :)

perjantai 29. huhtikuuta 2011

Glada vappen, hela natten bara vatten

Ainakin tän illan aion pysyy pelkällä vesilinjalla, vaikka ystäväni kutsuivatkin minut jo lonkerolle, näin vappuaatonaaton kunniaksi. Mutta ei pysty, en voi alkaa repsahdella uudestaan, juuri kun sain langan päästä kiinni uudelleen.
Paino jumittui siihen 49kg:oon. Kyllä harmitti aamulla kun eilen kärsin niin kovasta nälästä ihan turhaan. :( Pystyn vielä pudottamaan painoni alemmas, sillä minun on pakko.
Ja mun ruokapula jatkuu edelleen, olen yrittänyt keskittyä proteiinin saamiseen, koska olen ollut salilla joka päivä tällä viikolla. Tänään oli erityisen raskas päivä muutenkin, koska aamulla keilasin, koulun jälkeen kävin salilla ja vasta kotiuduin 11km juoksulenkiltä. Siltikään en uskaltaisi syödä, koska tän päivän kalorit hipoo jo melkein 400... Damn, oisko yks ruisleipä kananmunalla niin paha? Läskin toiveajattelua.

Huomenna aion vakaasti käydä ainakin aamulenkillä. Taas sen 11km. Lenkkeily on ihanaa, koska se kuluttaa kaikkein parhaiten rasvakerroksia. Kestävyysluontoinen liikunta on muutenkin parasta laihtujalle, koska elimistö siirtyy n. 20min urheilusuorituksen jälkeen käyttämään kehoon varastoitunutta rasvaa energiantuotantoon.

Mua niin harmittaa, koska olin jo 48kg:n puolella, enkä ole enää... Ja lenkillä uusissa trikoissani reiteni hinkkasivat yhteen, mulla on tosi läski olo nyt.
Laihdutus on vienyt mut. Oon laiminlyönyt melkein kaikkea itseni takia.
"En voi ku meen salille silloin" "En jaksa nyt ku tulin just lenkiltä." "Teen sen huomenna, hyvin nukutun yön jälkeen."
Mun huone on siivoomatta, läksyt tekemättä ja ainoo asia mihin jaksan keksittyy on ruokalistojen ja liikuntasuunnitelmien luominen. Tää on mun elämää nyt.

torstai 28. huhtikuuta 2011

Ruokapula

Tosiaan eilisestä ahmimisesta se paino nousi... Kuten arvasinkin, palasin takaisin lähtöruutuun. Tai siis en aivan, mutta kyllä otti päähän kun putosin takaisin 49kg:oon 48kg:n puolelta. Mutta toivottavasti huomenna vaaka näyttää kivempaa lukua, olen viettänyt niukkaruokaista päivää tänään. Söin aamulla puuroa, päivällä ennen salia piltin ja pari haukkuu omenaa ja päivälliseks ruisleivän kananmunalla.


Otsikkoon "ruokapula" tulee siitä, että mulla on tosi kieroutunu suhde ruokaan. Tahdon selventää sitä tässä tekstissä.
Vasta kävin äidin kanssa kaupassa ja ostin tooosi paljon kaikkee terveellistä: erilaisii salaatteja, hedelmii, vihanneksii, katkarapuja, mehukeittoja jne jne "laihdutusruokaa". Vasta tein ostamistani katkaravuista vihanneksista kunnon salaatin, syön sitä luultavasti koko loppu kuun.

Ongelma on siis se, että ostan ruokaa mutta en syö sitä! Tai syön, mutta yliarvion oman ruoantarpeeni. Jääkaappini on pullollaan muka terveellisiä välipaloja mutta ikinä en tule syöneeksi niitä, koska olen niukkaruokainen: tuhra mättää välipaloja jos ei edes ole nälkä. Harrmi ku joutuu heittään niin paljon safkaa roskiin :( Tästä tavasta on kyllä päästävä eroon! Pakko skarpata muutenki niin monessa asiassa..
Mutta onneks en sentään mänkkää kaikkea pakon edessä sisälmyksiini. Se olisi varmasti vielä suurempi ongelma.


Ongelmasta toiseen. Tahdon palavasti ottaa sitä laksaa, mulla riittäis jo uskallus ja kaikki mutta ei voimat. Kyllä niin taas pisti vituttaan ku en saanu Levolac -pulloa auki! :D:D Se korkki oli niin tiukalla, enkä todellakaan voinu kysyy keltään maskuliinisemmalta kanssa-asujalta apua, vähän noloo.. :D

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Ilta-angst

Toinen postaus tälle päivälle, vaikka yleensä pyrin panostaaan laatuun, en määrään (poikkeuksiakin löytyy). Toivottavasti siis joku jaksaa näitä mun höpinöitä lukee :)


Suurin syy avautumiselleni on pieni myötätunnon tarve ja onhan tämä blogi nimensäkin mukaisesti mun oma thinspiration.
Hävettää kertoo tätä mutta..... Tänään söin about 900kcal. Katon tuota lukua, mut valtaa itseinho, oksennus maistuu suussa ja itken samalla hiljaa. Miks menin kuseen kaiken tälleen?
Ennen zumbaa ajattelin, että "syönpäs tuosta muroja, saan siitä hiilareita niin että jaksan ketkuttaa lantioo." Ja sit se ryöpsähti käsistä. Söin kaks lautasellista niitä helvetin Fitness mansikka-suklaa muroja.... Sattuneesta syystä elän huomisen pyhällä hengellä, aamen.

Tällä hetkellä mulla on käsittämättömän täys olo, edelleen. Ajatus riittää täyttään mun mahan. Ja mikä pahinta, en oksentanut, vaikka kaikki oli pulppuamassa jo ylös, maistoin puoli tuntia aikaisemmin nielleet murot suussani ponnistelematta. Zumbakin meni niiden hiilareiden takii ihan pilalle ku kokoajan oksetti ihan hulluna. DAMN....

Vaikka kuinka yritän ajatella, että hyvä vaan ku joskus syö ettei kroppa riudu liikaa ja ala käymään säästöllä. Mutta ihanko mun kroppa muutenkaan alkas pelaan säästöliekillä. Ehei, ei tällä ravinnolla. Mie tahon nyt vaan sen litteen olon takas, oisko paljoo pyydetty :(

Taidan yöksi ottaa ekaa kertaa laksaa. Musta tuntuu, että mun on pakko, koska yleensä niukan ruokavalion takia mun suoli ei ole toiminu kohta viikkoon... Tahtoisin jo kirjaimellisesti eroon "tästä paskasta". Mitä te sanotte, kannattaako laksat?

Tänään oon onneks liikkunut ahkerasti ja sama jatkuu huomenna, entistäkin intensiivisempänä ja pidempikestoisena. Suunnitelmat huomiselle on siis sali koulun jälkeen klo: 12:15, lenkki salin jälkeen, spinninki klo:18:00. Mulla on onneks koko kuukaudeks semmonen ihana salikortti, jolla saa käydä jumpissa ja salilla niin paljon ku jaksaa, aion ottaa siitä kaiken irti.

Mua lisäksi pelottaa kamalasti, mitä puntari sanoo aamulla. Koko viime viikon se on näyttänyt aina -200g joka aamu mutta nyt tilanne saattaa olla toinen. Jos paino on noussut, taidan nälkiinnyttää, kuihduttaa ja kiduttaa itseni hengiltä...
Ruokaongelman pitäisi kyllä ratketa huomenna kun menen ostaan jääkaapit (terveellistä)ruokaa täyteen äitin kans. Sitten on helpompaa syödä terveellisesti kun ainakin on vaihtoehtoja. Must have -listallani on ainakin niitä sokerittomia mehukeittoja. Ja vissyä, koska tavallinen vesi on liian pahaa ja lämmintä.




Epäonnistuin

ABC -dietti ei sovi mulle. Tänään mun 100kcal päivä meni ihan susille... En vaan voi syödä niin vähää, koska urheilen kuitenkin tosi paljon :( Hävettää myöntää, että mun itsekuri on päässyt ihan pirskoutumaan. Olen syönyt tänään yhden suklaamunan, semmoisen MARS, hyi mikä kaloripommi, ja n. kourallisen karkkia..... Mutta paino oli aamulla onneksi pudonnut 48.7kg:oon. Tasaisesti näyttäs paino putoovan n. 200g/vrk. Toivottavasti tää jatkuu, pitää vaan vähän kurittaa itteeni. En voi syödä kuin mikäkin syöttöporsas!


Mun on ihan pakko alkaa skarppaan ruoan kans... En ole syöny salaatteja pitkään aikaan, tullu vedettyy kaikkee ihan randomii paskaa suusta alas, mitä ensimmäisenä käteen tarttuu... Otan tähän nyt kyllä rennomman asenteen, mulla on ollu niin paha mieli kun oon kieltäny itseeni syömästä :(
Alan nauttiin ruoasta terveellisesti ja painotan urheilua!! Siitä mieleen, ostin tänään kahdet uudet urheilutrikoot, laitan niistä kuvaa seukin kerran ku meen lenkille/salille :)


Tänään olen jo pyöräillyt kouluun ja sieltä kotiin, käynyt salilla ja illemmalla menen zumbaamaan.:)

tiistai 26. huhtikuuta 2011

kiloklubi ♥

Varmasti kaikki laihduttajat ovat rekisteröityneet kiloklubiin. Niin tein minäkin heti blogin alkumetreiltä saakka, tosin en aloittanut käyttöä heti, koska se tuntui liian vaikealta. Nyt osaan jo, ja siellä voi seurata tosi kätevästi syötyjä ja kulutettuja kaloreita. Ilman kiloklubia ABC -dieettinikään tuskin onnistuisi.

Pieni screen shot edistymisestäni. Aika säälittävältä tuo kyllä näyttää, kun olin n. kaksi viikkoa passiivisena käyttäjänä, eli en päivittänyt edistymisiäni. Loppupään käyrät alkavat jo pudota hiljalleen :)

ABC:stä puheen ollen, luulin sen olevan vaikeampaa. Tänään mulla olis 400kcal päivä mutta kiloklubin mukaan olen syönyt vasta 285kcal, enkä tänään aio syödä enää. Suht kivottomasti tää sujuu! Tosin pelolla odotan tulevia paastopäiviä ja päiviä, jolloin kalorit täytyy pitää minimissä.

Tänään tuli vietettyä aikaa salilla 1.5h. Rakastan tätä litteää oloa <3 Aamulla painokin oli jo 48kg:n puolella, 48.9kg! Tasaisesti nuo kilot karisee, kivaa.


 Pari kuvaa, jotka otin vasta. Mun lantioluut näkyy jo vähän topin läpi :) Otollinen aika oli ottaa kuvii ku maha on ihan littee, koska en ole syönyt tänään paljoo mitää :D Joo ja ignoratkaa noi peittomytyt taustalta, en jaksanu pedata sänkyy :(

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Uusi raksi ruutuun

JEE! Paino on pudonnut tasan 49kg:oon. Tänään aamulla kukkapuntarini sen kertoi ja fiilikset on tosi hyvät. Mun painoindeksi on tällähetkellä 20.7, aloittaessani 52kg:sta se oli 21.9. Eli tuloksia alkaa näkyä jo ihan aikuisten oikeesti, vyötärökin on kaventunut 73cm:stä 72cm:iin. Ja tunnen lantioluuni selvemmin kuin koskaan.

Toivottavasti tää littee olo jatkuis, koska suurin syy sille kuitenkin on se, etten ole syönyt kunnolla mitään. Enkä aiokaan syödä. Tänään olis siis 300kcal päivä tiedossa. Ja lenkille lähden toivottavasti, kävin eilenkin.



Vielä minä saan sen litteen masun. Painonpudotukseen jää todellakin koukkuun.

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Hallittu kaaos

Huomenta. Tai päivähän se jo on.. Nukuin tosi pitkään taas johtuen eilisestä valvomisesta mutta ei se mitään. Ulkona on kaunis ilma, eikä sanoin voi kuvailla sitä vitutusta, mikä mulle aiheutuu noista rakoista.. Damn, en voi tehä mitään ja musta tuntuu kuinka lihoan tähän just nyt heti ku en pääse liikkuun, oon ku mikäki liikuntarajoitteinen.
Nopeimmat kerkeski jo varmaan huomaamaan, että lisäsin tuonne bannerin alle sivun, ABC-dieetin.
Kyllä, päätin alkaa noudattaan tuota dieettiä, poltan kroppani ihan säästöliekille. Eilinen meni ihan hyvin 500kcal määrällä, allekki.
Tänäänkin on 500kcal päivä. Jotenkin jo tuo 500 tuntuu ihan hullun paljolta mutta onneksi siihen ei ole pakko päästä. Saan siis syödä korkeintaan 500kcal tai päivästä riippuen 400kcal, 300kcal, 200kcal tai 100kcal. Parina päivänä on myös tiedossa paastoa. Ajattelinkin, että paastopäivät ovat minulle lepopäiviä jos silloin ei jaksa lähteä lenkille.


Tää mun liikuntarajoitteisuus on kyllä ihan suoraan sanonko mistä......

lauantai 23. huhtikuuta 2011

I don't wanna lose control

But yes... I lost it.
*sekavaa askjdf -tekstiä, kirosanoja tms*

Noh antakaa kun kerron... Tämä koskee sitä samaa, mitä viime vklpkin. Helvetti miks mun pitää aina juoda?
Eka join naapurissa n. 5 lasillista punaviiniä, jonka jälkeen lähdin naapurini T:n kanssa kaupunkiin ystäväni pienimuotoisiin bileisiin, joissa join 2 olutta (hyyyi). Positiivista ainakin on, ettei minun tarvinut maksaa eilisestä "pienestä sievästä" euroakaan.

 
Negatiivista taas on se, että...... En edes uskalla kertoa.
Kerron kuitenkin: ruoka painaa mun mahassa tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Se perus snägäri... Vegenä söin pienet ranskikset, me otettiin K:n kanssa ne mukaan.. Ja melkeen tultiin raiskatuksi grillijonossa, damn ku semmoset mannet alko huuteleen.


Palataanpas siihen hetkeen kun vedän iloisena pieniä kahden euron ranskiksiani ketsupilla. Kännissä en enää ollut, korkeintaan kamala laskuhumalatila. Puolessa välissä ranskiksia havahduin, mitä helvettiä olin tekemässä. Mulla tuli niin huono olo ettei koskaan.. Annoin loput ranskikset T:lle ja lähdin vessaan oksentamaan. Kyllä, ensimmäistä kertaa.


Vietin pyttyä halaillen ainakin 30min, raavin kynsilläni kurkkua, ei ollut mitään kättä pidempää... Ja kaikki mitä sain ulos, oli jotain limaa. Eli siis tälläkin hetkellä eilenen ruoka painaa mahassa tajuttoman raskaana. Lisäksi eilen bilettäessä söin 4 ruohomunaa ja puolikkaan arnold's donitsin... Kalorimäärät: tähtitieteelliset. Feels bad.
Helvvetti vapun olen kyllä selvinpäin!


Alkoholihan tunnetusti poistaa nestettä kropasta ja krapula-aamuina on hirvee jano. Mullakin on tällä hetkellä, mutta koska haluan palavasti eroon tuosta nesteestä mun kropassa, en aio juoda. Enkä myöskään aio syödä. Haluaisin oksentaa ja päästä eroon mun masussa köllöttelevistä kaloreista. Paino ei sentään ollut noussut eilisestä, pysynyt samassa 49.6kg:ssa. Mutta luulen, että se johtuu niistä nesteistä, muuten olisin turvonnut 50kg palloksi. Pitääkin nyt olla varovainen ettei ne nesteet pääse kertyyn takaisin.

Mulla haluttas kaikenlisäks lähtee lenkille mutta arvatkaapas miksi en voi. Mulla on ihan hirveät rakot jaloissa, jotka tuli kipeiksi eilisestä bilettämisestä. Mulla ei ole koskaan ollut näin pahoja rakkoja jaloissa. :(

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Tuloksetonta

Mua oksettaa... Pelottaa, että oon tarttunu oksennustautiin, koska tänään lenkillä mua huippas ihan sikana, näkökenttä sumentu ja närästi niin paljon, että oli jo lähellä tulla oksennus. Silti kävelin. Ja juoksin. Lähes sokeana veren maku suussa pakotin itseni jatkamaan. Milloin tämä kääntyi tähän suuntaan? Enkö ennen liikkunut itseni hyväksi, en rääkätäkseni itseäni.
Noh toisaalta, jos olen onnistunut lihoamaan niin minun on pakko onnistua myös laihduttamaan. Lisäksi tapasin lantioluuni ensimmäistä kertaa piiitkiin aikoihin tänään suihkussa. Joten sama rata jatkuu, laihdutuksessa kaikki keinot ovat sallittuja.


Mulla on lihakset tosi jumissa tästä kohtuuttomasta liikunnan määrästä. Eilen olin lenkkeilemässä yhteensä 4h ja tänäänkin olen ollut jo 1.5h ja aion vakaasti lähteä illalla uudestaan.
Mulla on jalatkin ihan rakoilla. Oikean jalan jalkaholviin tuli eilen rullaluistimista ihan käsittämättömän kokoinen rakko. Se on nytkin about viinirypäleen kokoinen. Laitoin siihen rakkolaastarin ja sinnikkäästi vedin lenkkitossut jalkaan.


Ja arvatkaa mikä tässä kaikessa nälässä, säryssä ja kivussa ottaa päähän niin paljon, ettei rajaa. Se, ettei tuloksia näy vaa'alla. Paino on pysynyt samassa 49.8kg:ssa...
Musta tuntuu, että se johtuu nesteistä. Miten saisin ne liikkeelle? Juon vettä tosi paljon, enkä syö suolaa juuri ollenkaan, joten miten silti voin olla näin turvonnut? Jostain luin, että kofeiinitabletit saavat nesteet liikkeelle, joten ehkä kokeilen niitä seuraavaksi. Ja vihreää teetä taidan alkaa myös juomaan, sekin kuulemma poistaa kertynyttä nestettä elimistöstä.

torstai 21. huhtikuuta 2011

Lomastartti

Aamulla heräsin 09.15, keräsin kimpsut ja kamsput kasaan, join lasillisen mehua ja.. arvaattekos mitä? Lähdin lenkille!
Jostain olen lukenut, että aamulenkit kuluttaa parhaiten. Kyllä tämä taitaa olla totta, koska aamupaino heti heräämisen jälkeen oli 49.9 :(. Lenkin jälkeen kukkapuntarini näytti lukua 49.6kg! Olipas ihana fiilis. Toissa-aamunakin luku oli 49.6kg. Tätä menoa saan laittaa ruksin kohtaan 49kg. Kivaa :)

Ipodin kello näytti 9.55 kun lähdin lenkille. Juoksin 11km, oon tosi tyytyväinen itseeni kun jaksoin juosta koko matkan. Välillä kyllä tuntui, että pakko luovuttaa ja kävellä mutta veren maku suussa painoin entistä lujempaa luovuttamista ajatellessani.
Lenkkipolulla mietin kuumeisesti upeita vartaloita, lukua 45 puntarissa ja musiikin rytmiä. Kummasti sitä energiaa vielä löytyi.
11km lenkillä kesti vaivainen tunti!

Taas todistuisaineistoa lenkkeilystä. Ihanaa ku siel on niin hyvät ilmat jo, että voi juosta ihan vaan hupparilla.

Lenkin jälkeen mahassa mourusi nälkä mutta ruokahalua minulla ei kuitenkaan ollut. Söin kuitenkin jotain muka terveellistä, etten sortuisi ahmimaan myöhemmin. Vettä ja appelsiinimehua olen juonut sitäkin enemmän.

Kuva ruoastani. Mansikoita, Mustikoita ja puolikas maitorahka. Oli aika kirpeää ja kylmää ku marjat oli suoraan pakkasesta. Enkä jaksanut todellakaan syödä kaikkia, vaan jätin n. 2/3 tuosta annoksesta. Ehkä syön sen myöhemmin.

Mulla olis tarkotuksena lähtee illemmalla samalle lenkille rullaluistimilla. Jos siis ei tule muuta tekemistä kavereiden kanssa. Mutta yritän kumminkin reippailla tämän loman ihan kunnolla. Jännittää jo valmiiksi, paljonko paino putoaa.

Hihii mulla näkyy rako jalkojen välistä! Pari kiloa sitten se oli ihan ummessa ja nyt se on noinkin selkeä. Onnistumiset todella ovat parasta motivaatiota. Tahtoo laihtuu laihtuu nopeesti, kaikki mulle tänne heti nyt.

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Selvästi hyvä päivä!

Hihii olenpas iloinen pitkästä aikaa! Koulussa kavereiden kans välit on jo ok, kun nostin kissan kertaheitolla pöydälle kysymällä, mikä helvetti on homman nimi. En suostu _kenenkään_ pompoteltavaks.
Itsevarmuuttahan mulla riitti tänään, kun aamulla puntarissa näkyi se kaunis luku, ensimmäinen nelonen pitkästä aikaa. Eilisen kuntoilun jälkeen tilanne oli siis 49.8kg! Matkaa unelmapainooni on enää hieman alle 5kg. Se ei kuulosta paljolta mutta mun "pienessä" vartalossa se on sitä melkoisesti.

Ylin paino minulla oli n. 52kg, eli olen pudottanut kaksi kiloa. Ja sen huomaa! Tiedättekö mistä tiedän? Tänään helluni sanoi, ettei sinusta enää saa kunnolla kiinni. JIIHAA! Vaikka se oli hellun mielestä huono juttu, hän ei osannut arvatakaan, kuinka hyvälle tuulelle hän minut sai tuolla pienellä kommentilla. Äitikin marmattaa jatkuvasti, että olen kutistunut. Sitä nyt ei kannata uskoa kumminkaan, minä jos kuka äitini tunnen ja hän ragettaa mistä tahansa.

Tämä motivoi laihduttamaan lisää. Tiedättekö sen tunteen, kun haluaa tulla huomatuksi laihtumisellaan? Janoan kommentteja pienentyneestä ulkomuodostani. Sairasta, sillä kuitenkin varjelen laihduttamistani ulkopuolisten tiedolta kuin mitäkin suurta salaisuutta. En halua, että kukaan tietää minun "laihduttavan", koska silloinhan he saisivat tietää, että olen läski.

Olisi voinut kuvitella, että tämän päivän motivaatiopuuskassa olisin lähtenyt pitkälle lenkille mutta toisin kävi. Hellu oli meillä kylässä tänään ja vietin siis aikaa hänen kanssaan, ei sitä joka paikkaan aina kerkeä. Huomenna kuitenkin alkaa pääsiäisloma ja vakaasti aion lenkkeillä, rullaluistella ja pyöräillä oikein kunnolla, niin että hiki virtaa!
Koska en urheillut tänään, söin vähän. Pelottaa liikaa, että paino nousee takaisin yli 50kg:n... Nyt kun sain laittaa raksinkin tuonne sivupalkin ruutuun, kohtaan 50kg.

Ruokani aamusta iltaan:
- Snadisti Fitness mysliä jukurtilla (hiilareita, yäks)
- Elovena välipalakeksi =(
- Ruisleipä juustolla ja paprikalla
- Todella vähän itsetehtyä maitorahkajuomaa ananaksesta ja päärynästä
 + Paljon vettä

Tuollaisessa listassa tuo määrä vaikuttaa ihan sikasuurelta... Nooh, kohta se nälkä taltioituu kun kroppa tottuu.

Tältä näytin tänään koulussa, pieni asukuva:

Tosin tuossa topin päällä oli vielä musta neuletakki.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Hunger hurts but starving works

Viime postauksessa mainitsinkin tän viikon tiukasta suunnitelmasta. Mielestäni maanantai lähti hyvin käyntiin klo. 06.30 herätyksellä, suihkulla, meikillä ja pienellä kuitupitoisella aamupalalla. Kouluun luonnollisesti pyöräilin, matkaa on 3.5km.
Koulussa söin Elovenan välipalakeksin, voi hyvänen aika, mitkä hiilaripitoisuudet..!
Hiilarit on ennen kaikkea mulle se vaikein asia syödä. Tunnen syyllisyyttä jo pelkästä ajatuksesta. Noh, se keksi oli pieni moka tänään mutta annettakoon se anteeksi, koska sentään kävin pumppaamassa rautaa koulun jälkeen n. tunnin verran! Siellä tein paljon vatsoja ja jalkoja. Tunnen melkein kuinka kroppa kiinteytyy. En millään malttaisi odottaa sen tapahtuvan.

Salin jälkeen illemmalla vuorossa oli spinning. Kunnon hikijumppaa sekin, olen todella väsynyt tällä hetkellä. Väsynyt ja nälkäinen mutta en uskalla syödä, koska se tekisi tämän päivän treenin turhaksi.
Tässä tän päivän ruokani, kronologisessa aikajärjestyksessä, aamu-ilta:

- Vähän fitness mysliä jukurtilla
- Elovena välipalakeksi (140kcal)
- Banaani
- Ruisleipä kurkulla ja paprikalla
- Miniluumutomaatteja
+ Paaaljon vettä

Huomenna on punnitus, jänskättää jo nyt. Toivottavasti päästään jo sinne nelosella alkaviin lukuihin, viimeksi painoni on näyttänyt 50.2kg, eli aikas hyvä! Hitaasti mutta varmasti ne kilot hupenee.

Ja kiitti vielä uusille lukijoille, tää blogi kannustaa mua jatkaan tosi paljon, tää on ikäänkuin "lupaus" teille ja itselleni laihtua tavoitemittoihini.



sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Epäonnistunut viikonloppu

Perjantain kännäämisen jälkeen tunteet olivat hektiset lauantaina ja sunnuntainkin. En tiedä mikä minuun meni, mutta itsehillintä petti pahemman kerran... Lauantaina nimittäin tuli syötyä itsetehtyä kasvispizzaa ja SIPSEJÄ. Siis mitä helv.... Mulla on niin huono omatunto, enkä ole edes urheillut.. Tänään söin vähintään yhtä holtittomasti.


Lohduttaudun ajatuksella, että huomenna alkava uusi viikko on urheiluntäyteinen ja nälkiintynyt. Noh kyllä mun kroppa tähän tilaan tottuu, maha mouruaa tälläkin hetkellä.
En ole uskaltanut syödä aamun ahmimiskohtauksen (muroja, itsetehtyä marjapirtelöä, eilisen kasvispizzan loppu) jälkeen. Toisaalta rakastan onton mahan tunnetta, se on voiton tunne.
Puntarilla käyn vasta sitten, kun tiedän sen olevan turvallista. En uskalla kohdata totuutta, sillä jos se nyt näyttäisikin ihan liikaa, sortuisin varmaan ahmimaan.


Ensi viikolle minulla on tiukkaakin tiukemmat suunnitelmat ruoan ja urheilun suhteen. Niistä suunnitelmista ja niiden toteutumisista seuraavassa entryssä.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Ensimmäinen "retkahdus"

Retkahdukseni ei suinkaan koske herkkuja, olen jo tottunut elämään ilman niitä. Mieleni ei koskaan tee karkkeja, suklaata, sipsejä tai muutakaan. Eräs asia on kuitenkin melkein pahempi kuin em. herkut... ALKOHOLI.
Se on kuulunut ystäväpiirini tapaan jo aika kauan, en tosin juo mitenkään hirveästi ja usein, eilen meni kultalonkku 6-pack ja about kaks lasillista punaviiniä. Sepä se vasta turvottaakin ja saa painon nousemaan... Kunnon kaloripommeja nuo juomat.
Krapulaa ei onneksi ole vaikka eilisestä päätellen voisi jotain muuta päätellä. Mietiskelin tässä, että olisinkohan niin reipas ja lähtisin rääkkään itseäni lenkkipolulle tyyliin rangaistukseksi eilisestä. Pelkään, että varmaan oksentaisin sinne...



Vitutukseni määrää on myös vaikea kuvailla, koska parhaat koulukaverini, joiden kanssa olen liikkunut myös vapaa-ajalla, tekivät mulle tosi kusiset... Jo pitkän aikaa ne on vältelly mua.
Anyways, perjantaisin meillä on ollut tapana käydä kaikki yhdessä syömässä jossain raflassa, ja perjantaiaamuna kun kysyin koulussa tytöiltä, käydäänkö syömässä tänään jossain ja vastaus oli ei, koska yhdellä kavereistani oli "kampaaja-aika klo 14".
MIKÄ VALHE. Huomasin sen heti, en nyt sentään mikään idiootti ole ja kyllä sen vaistoaa kun ei seura kelpaa.. Nielin kampaajaselityksen toistaiseksi kunnes koulun jälkeen näin koko kaveriporukkani klo 14 pukemassa takkeja päälle kakkoskerroksen aulassa ja lähdin kävelemään heitä kohti. Tiedättekö mitä he tekivät? JUOKSIVAT KARKUUN. Voi jumalauta voi ihmiset olla lapsellisia tässä iässä, viittä vaille täysi-ikäisenä.... Nooh aina ikä ei kerro kaikkea, olen syvästi loukkaantunut heidän käytöksestään.. Eskarissa sen ehkä ymmärtäis.
He ovat myös läskejä. Tai minua läskimpiä, kaikki muut paitsi yksi. Eat shit and die my dear friends.... Heidän tappiohan se vaan on.

Facepalm heidän käytökselleen.. -.-

Ja lopuksi Thinspoa!



torstai 14. huhtikuuta 2011

Uuden perheenjäsenen ulkoilutusta

Pari päivää sitten kävin tekemässä erittäin tärkeän hankinnan... Nimittäin uuden iPodin lenkkisoittimeksi, kyllä kelpasi kuunnella musiikkia kun kävin tänään urheilemassa uuden kultani kanssa!

Tuollainen tuo kaveri on, ihan tosi pikkunen ja kätevä. Sen saa takana olevalla klipsulla kiinni vaatteeseen! hihi. Mutta hyvänen aika, mikä stressi oli musiikin laittamisen kans tuohon vekottimeen... Nooh onnistui sekin viimein.

Todistusaineistoa lenkkeilystä, kuva otettu tänään pari tuntia aikaisemmin. Juoksin/kävelin 5km, meni 50minsaa. Tänään olen syönyt mysliä, vettä ja mandariinin. Kohta menen taas juomaan lasillisen vettä ennenku tulee nälkä.
Paino ei ole pudonnut vaan oli aamulla edelleen sama 50.6kg :(

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Proteiinipirtelöö!

Tänään tein ihan tosi hyvää pirtelöä/smoothieta illalliseks. Ja vähin kalorein tietty.
Mukaan sotkin banaania, mansikoita, maitorahkaa ja vissyä. Kivasti kirveli kielenpäässä vissyn hiilihapot.

Tänään aamulla puntarissa näkyi iloinen luku, paino on alkanut putoaan todella hyvin! Paino oli siis aamulla "vain" 50.6kg, Kohta pääsen jo nelosella alkaviin lukuihin, voi sitä ilon päivää!

Olen myös ottanut n. viikko sitten kuvia masustani. Toivottavasti ette järkyty....

Ylimmät vatsikset mulla näkyy vähän, ja ovat olleet siinä aina. Suurimpana ongelmana mulla on toi lantion seutu, noista "istuintyynyistä" pitäs päästä eroon.... Pääasiassa just noi kyljykset tekee mut niin läskin näkösen.

Sivulta katsottuna pömppistä on sen verran, että se häiritsee. Kuin myös rintsikoiden alta pursuavat jenkkakahvat selässä ja "kyljyksien" ohella ne ovatkin tärkeimpänä poistolistalla.

maanantai 11. huhtikuuta 2011

Pullea Masu

Onpas ihana ja kevyt olo. Nyt ei tunnu läskiltä, eikä olo ole ollut läski pitkään aikaan, vaikka painossa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia.
Tämä viikko on alkanut urheilullisissa merkeissä. Aamulla pyöräilin kouluun ja koulusta kotiin ja koulun jälkeen kävin juoksemassa/kävelemässä 40min. Tuli hiki.

 
Lenkkeillessä kelasin motiiveja miksi urheilen. Tietysti urheilun pitäisi kuulua keskeisesti meidän kaikkien elämään mutta kuinka moni todellisuudessa liikkuu tarpeeksi? Ystäväpiiriinikin kuuluu nuoria naisia, jotka eivät perusta fyysistä kuntoa kohottavista harrastuksista.

Omiksi motiiveiksi ajattelin ensin, että tavoittelen ihannepainoa ja inhoan löysähköä ulkomuotoani. Tarkemmin ajateltuna en inhoakaan, vaan jopa pidän muodoistani. Painonpudotus elämässäni on vain sivuseikka, yhtenä tavoitteena ylioppilaslakin ja kesätyön saamisen juokossa.
Lopulliseen motiivin päädyin kun ajattelin, kuinka paljon rakastan olla juuri minä juuri omassa kropassani. Tahdon pitää siitä hyvää huolta.